7 - I Promised To Forget Your Face

7 ¤ Niall - Tahdon auttaa

Ei alkanut hyvin. Ensin tyttö makasi sairaalassa hetken ja sitten lukittautui hotellin huoneeseen. Minusta tuntuu niin väärälle istua tässä ja kuulla kuinka hän itkee yksin. Tahdon olla se joka pitää häntä sylissä ja lohduttaa. Jolle hän voi kertoa kaiken joka painaa mieltä, mutta en saa mahdollisuutta siihen.

"Cami? Voinko mä tulla?" kysyn ja odotan vastausta. Askeleet lähestyvät ovea ja lukko avautuu.
"Saanko mä nukkua sun vieressä?" tyttö kysyy ja katsoo maahan. Otan hänen kasvonsa käsieni väliin ja hymyilen: "Sä saat mitä ikinä haluat."
"Mä tahdon vaan nukkua sun vieressä. Voisitko sä.. tuoda mulle lasin vettä?" tuo kysyy hiljaa.
"Tietenkin. Pojat haluais nähdä sut. Tuutko sä mukaan?" kysyn ja otan hänen kädestään kiinni.
"Voin mä tullakin", kuuluu vastaus ja nään pienen hymyn hänen kasvoillaan.

Vedän tyttöä perässä ja katsoin välillä taakseni. Hän seuraa minua ja pitää kiinni kädestäni. Avaan oven poikien huoneeseen ja kaiken katseet kääntyvät meihin.
"Moi Cami!" Harry huudahtaa ja juoksee halaamaan tyttöä.
"Oliko sulla ikävä mua?" kuulen tytön kysyvän ihmeissään.
Voi kun tietäisit kuinka paljon nää on susta puhunut täällä.
"Meillä kaikilla oli sua kauhea ikävä." Muut nyökkäävät. "Ja jos sä vielä kehtaat jättää mut kuuntelemaan ton valitusta saat selkään", Harry jatkaa ja osoittaa minua.
"Onko se valittanut? Mistä? Onko sillä nälkä?" tyttö kysyy ihmeissään.
"Se on huolissaan susta ja sun terveydestä", Zayn sanoo ja nousee ylös tuolilta.
"Niin ollaan me kaikki muutkin", Zayn jatkaa ja katsoo Camia silmiin.
"Mä olen tosi pahoillani", tyttö sanoo ja astuu askeleen taakse.
Älä ole haluan sanoa.
"Onko sulla nälkä?" Harry kysyy. Tyttö nostaa katseensa poikaan ja nyökkää.
"Mä teen ruokaa!" Harry huutaa ja juoksee pieneen keittiöön. Nauramme kaikki, myös tyttö joka vielä äsken näytti surulliselta.

Camilla NK

Harry huusi meidät syömään ja samassa ryntäämme pöydän luokse. Ruoka näyttää ja tuoksuu hyvälle.
"Niall!" Harry huutaa. Katson miestä ja alan nauramaan. Mies lappaa ruokaa lautaselle aivan kun ei olisi ikinä ennen syönyt.
"Mulla on kauhea nälkä!" mies huutaa takaisin ja käy istumaan tuolille.
"Niin on meillä muillakin!" Liam huutaa. Tämähän on kuin apinoiden kanssa syömistä.

Miehet katsovat kuinka nielaisen viimeisen haarukallisen ruokaa.
"Sä oikeasti söit", Harry sanoo ja nauraa.
Niin todella söin. Mahani on täynnä, mutta..
"Onko meillä jäätelöä?" kysyn ja saan kaikkien katseet kääntymään minuun.
"Ei. Mä lähden hakemaan!" Zayn huutaa ja ryntää ovesta ulos. Juoksen hänen peräänsä: "Tuo minttua!" huudan ja saan muut nauramaan.

Zayn saapui huoneeseen mukanaan kärryllinen jäätelöä. Katsomme kaikki häntä ihmeissään
"Ostit sitten kaupan tyhjäksi!" nauramme kaikki. Mies katsoo meitä ja nyökkää nauraen.
"Kyllä mä sinne vähän jätin. Jos pitää vaikka hakea lisää" nauraa Zayn.
"No Cami. Otapas vähän jäätelöä", Harry nauraa lattialla. Otan kärrystä yhden paketin minttua ja hyppään sohvalle.
"Tää on mun! Etkä sä saa Niall yhtään!" huudan nauraen. Mies katsoo minua et-ole-tosissasi-ilmeellä?
"Sä olet kauhea! Kyllä mulle pitää antaa jäätelöä!" tuo huutaa ja juoksee luokseni.
"Et saa", nauran ja annan nopean pusun hänen huulilleen. Harry viheltää ja taputtaa käsiä yhteen.
"Ja nyt sä menet pois mun ja mun jäätelön läheltä", nauran ja työnnän miehen pois.

Niall NK

Cami näyttää ensimmäisen kerran kunnolla iloiselta. Tyttö nauraa muiden kanssa, mutta hänen ilmeensä on miettivä.
"Mä taidan mennä nukkumaan", tyttö sanoo hetken kuluttua.
"Öitä ja muista että mun viereen saa aina tulla", Harry sanoo ja vinkkaa silmää. Tyttö vain naurahtaa ja lähtee huoneeseensa. Miehet katsovat minua.
"Mitä?" kysyn ihmeissäni.
"Ala mennä jo sen perään", Zayn sanoo ja nyökkää kohti ovea josta tyttö äsken käveli.
"Täh?" kysyn.
"Ala mennä tai mä työnnän sun pään vessanpönttöön", Harry sanoo ja nousee ylös. Jalkani toimivat nopeasti ja pian olenkin tytön oven luona. Koputan ja odotan että saan astua sisään.
"Tuu vaan sisään", tyttö sanoo. Astun huoneeseen ja suljen oven.
"Onko sulla kaikki hyvin?" kysyn ja kävelen tytön taaksen. Tyttö miettii hetken.
"Mä en oo varma toimiiko tää", tuo kuiskaa hiljaa.
Mikä ei toimi?
"Mistä sä puhut?" kysyn ja suukotan hänen niskaansa.
"Mä en ole varma toimiiko tää meidän suhde." Vetäydyn taakse ja tyttö kääntyy katsomaan minua.
"Tietenkin tää toimii", sanon ja hymyilen.
Haluan tämän toimivan. Tahdon olla hänen lähellään.
"Niall. Sulla on ura johon sun pitää panostaa täysillä. Mä olen vain vaivaksi. Siellä lentokentälläkin pyörryin vaan", tyttö sanoo ja hymyilee hiukan.
En käsitä mistä hän puhuu? Kyllä, minulla on ura, mutta minulla on myös hänet.
"Mun pitäisi olla nyt jossain kaukana, mutta sä et anna mun lähteä. Vai?" tyttö kysyy hiljaa.
En,en todellakaan anna hänen lähteä pois.
"En. Mä haluan että sä olet siinä. Susta ei ole mitään vaivaa. Mä teidän että mulla on ura, mutta mulla on kans sut", sanon ja nostan tytön syliini.
"Voidaanko me mennä nukkumaan?" kysyn ja tyttö nyökkää. Lasken hänet sängylle ja käyn makaamaan hänen toiselle puolelle.
"Hyvää yötä. Oot rakas", kuiskaan hänen korvaansa.
"Säkin."

Camilla NK

Niall hengittää niskaani rauhallisesti. Minun pitäisi olla jo kaukana, mutta en pysty lähtemään. Tahdon herätä tästä aamulla, ja nukahtaa tähän illalla.
"Jos mä olisin täydellinen jäisin sun viereen", kuiskaan miehen korvaan.
Anna Niall anteeksi, mutta mä en pysty tähän. En voi jäädä tähän enään.

Rakkaus on sitä kun osaa katsoa toista silmiin ja sanoa: "Rakastan sinua." Rakkaus on luottamusta ja hyväksyntää. Sitä ei voi mitata mittareilla. Sen tuntee jokainen sydämessään, mutta jotkut kadottavat sen. Minä rakastan, mutta toivon että unohdan sen. En tahdo satuttaa miestä vieressäni enään hetkeäkään.

"Niall anna anteeksi", kuiskaan ja lasken kirjeen pöydälle. Olen tehnyt paljon pahaa. Annoin hänen kuvitella että pysyn hänen vieressään. Annoin hänen nukahtaa viereeni, mutta kun hän aamulla herää, olen poissa. Olen tehnyt hänelle väärin, tiedän sen. Satutan häntä. Tiedän etten saa tätä varmasti ikinä anteeksi, mutta näin on parepi.
"Anteeksi, mutta musta on vain haittaa", kuiskaan ja katson häntä. "Mä todella rakastan sua aina."
Avaan oven ja nostan laukkuni ulos huoneesta.
"Anteeksi rakas."

"Tiedän että halusit herätä aamulla vierestäni, mutta en ole siinä. Paikka jossa nukuin on kylmä ja niin olen minäkin. Älä huolehdi en aijo tappaa itseäni, mutta en voi katsoa kuinka satutan sinua.

Niall, älä kiltti syytä itseäsi. Tein päätöksen jo lentokoneessa. Jos olisin jäänyt olisin satuttanut teitä kaikkia. Joskus elämä menee näin. Joudumme luopumaan joskus ihmisestä, josta välitämme kaikista eniten. Ja sinä olet minulle aina kaikista tärkein. Ystävyys ei katoa, vaikka toista ei näkisi. Muista että olen aina ystäväsi.

Sitten kun tiedän mitä haluan, tulen takaisin. Älä silti odota minua. En tiedä milloin palaan sanomaan kuinka paljon arvostan apuasi? Sano muille että rakastan niitä hetkiä eniten milloin nauroin kanssanne.

- Camilla Adler "
Kirje odotti pöydällä miestä, joka nukkui vielä sikeästi.